Paneurooppa-liikkeen tunnus Kansainvälisen Paneurooppalaisen Unionin Suomen osasto Paneurooppa-liikkeen motto
Etusivu

Tavoitteet

Toiminta

Historia

PE-nuoret

Yhteystiedot

Linkkejä


Paneurooppa Unionin Suomen osaston Kosovo -julkilausuma 22.9.2005

Kaakkois-Eurooppa siirtyy historialliseen vaiheeseen, kun Serbia ja Montenegron valtiounionin tulevaisuudesta päätetään tulevien 12 kuukauden aikana. Sekä Kosovon että Montenegron tuleva status nousevat kansainväliselle agendalle 2005-2006. Serbian valtio Kaakkois-Euroopan sydämessä tulee olemaan merkittävässä roolissa mahdollistaessaan alueen rauhanomaisen ja vakaan siirtymän kohti parempaa tulevaisuutta.

Paneurooppa Unionin Suomen osasto painottaa, että kaikkien statusneuvotteluihin osallistuvien osapuolten tulee rakentavassa ilmapiirissä etsiä kestävää ratkaisua alueelle. PE Suomi toteaa, että itsenäisyys pitäisi nähdä hyväksyttävänä ratkaisuna sekä Kosovon että Montenegron kohdalla, jos näiden maiden asukkaat demokraattisesti tämän vaihtoehdon valitsevat. Serbia ja Montenegron valtiounionin hajoamista sekä Kosovon ja Montenegron itsenäisyyttä ei tule nähdä EU-jäsenyyden esteenä yhdellekään kolmesta maasta. Ratkaisua, joka pitäisi sisällään uusien valtioiden syntymisen, ei pitäisi nähdä uhkana, vaan päinvastoin avaimena vakauteen.

Rauhanomaiset ja rakentavat Kosovon statusneuvottelut ovat merkittävä askel koko Länsi-Balkanin matkalla kohti EU-jäsenyyttä. PE Suomi toivoo Belgradin, Prishtinan, Podgorican sekä kansainvälisten toimijoiden käyvän statusneuvotteluja rakentavassa hengessä, unohtavan vanhat stereotypiat ja viittaukset historiallisiin vääryyksiin, ja ottavan suunnan kohti tulevaisuutta etsien ratkaisun, joka mahdollistaisi alueellisen vakauden, kehityksen, rauhan ja kukoistuksen.

Kosovoa hallitsee tällä hetkellä YK hallinto UNMIK turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 nojalla. Kosovon asukkaat toivovat rauhaa, vakautta ja parempaa tulevaisuutta. Kosovon albaanienemmistö näkee itsenäisyyden ainoana keinona näiden päämäärien saavuttamiseksi. Kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt ajatuksen, että Kosovon tulevasta statuksesta päätetään, jos Kai Eiden, YK:n erityislähettilään, raportti alueen tilanteesta on positiivinen syyskuussa 2005. UNMIK hallinnon alasajo on jo alkanut ja kompetensseja siirretään paikallisille instituutioille.

Albaaniväestö koki raakaa syrjintää jo 1980-luvun Jugoslaviassa. Vuonna 1989 Slobodan Milosevic poisti Kosovolta sen autonomisen statuksen. 1990-luvulla kosovolaiset pyrkivät turhaan rauhanomaisin keinoin tuomaan tilanteensa kansainväliselle agendalle. 90-luvun lopulla albaanien keskuudessa syntyi lopulta Kosovon Vapautusarmeija.

1999 yhteenotot Kosovon Vapautusarmeijan ja Serbian turvallisuusjoukkojen kesken yltyivät lähes etniseksi puhdistukseksi, kun Serbian joukot pakottivat sadat tuhannet albaanit pois kodeistaan ja pakoon naapurimaihin. Väkivalta loppui vasta NATO:n ilmapommituksilla, joiden jälkeen alue siirtyi YK:n hallintaan. Albaanipakolaiset ovat palanneet koteihinsa ja alueen jälleenrakennus on lähtenyt käyntiin, mutta vaikea taloudellinen tilanne ja mammuttimainen työttömyys yhdessä avoimen statuskysymyksen tuottaman epävarmuuden kanssa ovat luoneet tilanteen, jossa asukkaiden frustraatio voi helposti leimahtaa liekkeihin.

Väkivaltaisia yhteenottoja on tapahtunut aiemmin albaani- ja serbiväestön välillä. Monet serbit lähtivät alueelta pelätessään kostoiskuja vuonna 1999 sekä maaliskuun 2004 väkivaltaisuuksien jälkeen. Heidän paluunsa kotiin on ollut hidasta. Kuitenkin Kosovon hallitus takaa serbien, romaanien, ashkalien ja muiden vähemmistöjen turvallisen paluun alueelle. Väkivaltaisuuksissa tuhottuja taloja ja kirkkoja jälleenrakennetaan Kosovon budjetin varoilla. Kosovon hallitus on myös osoittanut selkeää tahtoa täyttää kaikki kansainvälisen yhteisön vaatimukset ja standardit. (Kai Eiden raportti ollee positiviinen – julkilausumaa voidaan kuitenkin pitkittää raporttiin asti).

Väkivalta eri etnisten ryhmien välillä on vaatinut syyttömiä ihmishenkiä ja johtanut tarpeettomaan arvokkaiden kulttuuriperinnekohteiden tuhoamiseen sekä tuhonnut Kosovon talouden. Kosovolla on potentiaalia kehittää asukkaidensa elinoloja ja alueen taloutta, mutta tämä on mahdollista vasta kun alueelle on perustettu vakaat, oikeudenmukaiset ja kestävät valtiorakenteet. Epämääräinen tilanne väestön vaatiessa itsenäisyyttä kansainvälisen hallinnon ja Belgradin ristipaineessa on omiaan vain pahentamaan tilannetta.

PE Suomi toivoo Kosovon hallituksen jatkavan epäitsekästä ja rohkeaa politiikkaansa, joka pyrkii standardien täyttämiseen, vakauden lisäämisen ja vähemmistöoikeuksien turvaamiseen. PE Suomi toivoo Kosovon opposition osallistuvan rakentavasti instituutioiden toimintaan. PE Suomi toivoo myös serbivähemmistön käyttävän demokraattisia oikeuksiaan osallistuen Kosovon instituutioiden toimintaan. PE Suomi toivoo Belgradin muuttavan politiikkaansa ja rakentavasti rohkaisevan Kosovon serbejä osallistumaan Kosovon demokraattisten instituutioiden toimintaan.

PE Suomi toivoo, että Euroopan Unioni ja kansainvälisen yhteisö toimivat nopeasti ja tehokkaasti Kosovon statusneuvotteluiden loppuunsaattamiseksi, jotta alueella vaikuttavat epätasapainoa toivovat rikolliset piirit eivät voisi hyödyntää asukkaiden frustraatiota omien itsekkäiden päämääriensä ajamiseen ja väkivallan lietsomiseen. PE Suomi vaatii, että EU ja EU:n jäsenvaltiot eivät unohda lupauksiaan, jotka on annettu Länsi-Balkanin valtioille tulevasta EU-jäsenyydestä. Nopea ja tehokas EU:n laajentuminen Länsi-Balkanille on ainoa mahdollisuus taata kestävä vakaus ja taloudellinen tervehtyminen alueella. EU:n sisäisten ristiriitojen ei tule antaa vaikuttaa EU:n Länsi-Balkan politiikkaan, joka perustuu näiden maiden EU perspektiiville. Jo ennen jäsenyysneuvotteluja EU:n roolia Kosovossa on vahvistettava.

PE Suomi toivoo Suomen hallituksen, Eduskunnan sekä Tasavallan Presidentin ottavan Kosovon asian sydämenasiakseen vuonna 2005-2006 pyrkien vaikuttamaan kaikkiin neuvotteluosapuoliin, jotta Kosovon rauhaomainen itsenäistyminen olisi mahdollista. Pieni Suomen kansa, joka sai sortovuosien jälkeen itsenäisyyden 1917, ymmärtää kyllä Kosovon albaanien toivetta omasta vapaasta maasta. Kosovon status saattaa olla auki vielä Suomen puheenjohtajuuskaudella 2006. PE Suomi toivoo, että Suomen hallinnossa Kosovon kysymys otetaan vakavasti ja että Suomi tukee kaikin keinoin Kosovon statusprosessin rauhanomaista ja aluetta tasapainottavaa ratkaisua.

Declaration in English

Paneurooppa 10 vuotta Suomessa

Luigi de Anna: 10 Years of Paneurope in Finland

Ylös